Toiminnallinen suunnittelu

Navetan toiminnallinen suunnittelu toimii koko suunnittelun punaisena lankana. Toiminnallisen suunnittelun ytimessä ovat mm. eläinliikenne, rehustus ja lannanpoisto. Vasikoiden juotto ja erillismaidon käsittely kannattaa ottaa varhaisessa vaiheessa huomioon. Myös eläinlääkärille ja sorkkahoidolle täytyy varata sopivat tilat. Eläinliikenteen osalta tärkeitä kysymyksiä ovat muun muassa siemennykset, umpeenlaitto ja poi’itukset. Toisaalta rakennusmääräykset, hyvinvointituen perusteet ja tuetun maatalousrakentamisen ehdot määrittävät omat raaminsa suunnittelulle ja rakentamiselle. Siksi DeLavalin laitemyyjät ja VANAn suunnittelijat tekevät tiivistä yhteistyötä.

Ruokinta

Ruokinnan keskeinen valinta tehdään aperuokinnan ja erillisruokinnan välillä. Rehun käsittely täytyy tapahtua hygieenisesti ja tehokkaasti. Lanta- ja rehuliikenne eivät saa risteytyä hygieniasyistä.

Aperuokinta vai erillisruokinta?

Aperuokinta on sitä yleisempää, mitä suuremmasta karjasta on kysymys. Molemmilla ruokintatavoilla on mahdollista saada hyviä tuloksia, mutta erillisruokinnalla päästään yksilöllisempään lehmäkohtaiseen ruokintaan.

Erillisruokinnassa lehmien oleskelualueelle tai erikseen rajatulle väkirehualueelle sijoitetaan ruokintakioskeja, joista lehmät saavat väkirehua oikeaksi annostellun määrän.

Aperuokinnassa umpeenlaitto asettaa omat haasteensa. Umpeenlaitettavien eläimien saatavilla ei saa olla väkirehupitoista apetta joten umpeenlaitettaville varataan omat tilat ja syötetään oma karkearehu.

Ruokintatapa on tilakohtainen valinta, johon vaikuttavat tilan koko, olemassaoleva kalusto, työvoima sekä tilanväen mieltymykset.

Karkearehun jakotapa

Karkearehua jaetaan nykyään

  • koneellisesti
    • traktorilla tai pienkuormaajalla
  • tai automaattisesti
    • kiskovaunulla tai mattoruokkijalla

Säilörehun jakotapa vaikuttaa ruokintapöydän mitoitukseen. Automaattiruokinnassa tai pienkuormaajalla jaettaessa ruokintapöytä tehdään kapeampana kuin traktorilla jaettaessa. Ruokintapöytä kannattaa mitoittaa siten että rehun jakamiselle on myös varalla toinen tapa mikäli kone tai laite rikkoutuu. Ruokintapöydän leventäminen myöhemmin on työlästä ja kallista. Toisaalta tarpeettoman leveä ruokintapöytä lisää rakennuskustannuksia.

Apevaunulla karkearehu voidaan jakaa myös ulkokautta avautuvalla visiiriseinällä ja ruokintakaukalolla toteutetussa pihatossa.

Rehun käsittelytilan sijoittaminen

Rehun käsittelytila eli rehustamo tai rehukeittiö voidaan sijoittaa joko navetan päähän tai navetan sivuun. Navetan päädyssä oleva rehuvarasto on usein laajennusvaran kohdalla, ja jos navettaa laajennetaan, joutuu rehuvaraston purkamaan pois laajennuksen tieltä. Rehuvaraston sijoittaminen pois laajennusvaran alta mahdollistaa jatkossa laajentamisen ilman rehuvaraston purkamista.

Apevaunuruokinnassa rehun käsittely sijoitetaan usein erilliseen rakennukseen, apekeittiöön. Appeen valmistus voi tapahtua myös jo olemassa olevassa navetassa, mikäli tila on riittävän kokoinen.

Lannanpoisto

Pääosa uusista lypsykarjapihatoista toteutetaan ritiläpohjaisina tai avokourussa raapalla toimivalla lietelannanpoistolla. Sonnikasvattamot tehdään yleensä ritiläpohjaisina, kun taas kuivikepohjan käyttö koko eläintilassa on yleisempää emolehmä-, ja hieho- ja vasikkakasvatuksessa.

Lypsykarjapihattojen hoito- ja poikima-alueiden lannanpoisto toteutetaan nykyisin useimmiten syvällä kuivikepohjalla.

Ritiläpohjaisessa navetassa lannanpoisto tapahtuu osittain automaattisesti, koska osa lannasta polkeutuu suoraan lantakouruun. Ritiläpohjaisen navetan ritilät puhdistetaan joko kumilastalla tai uusissa navetoissa yleensä lannanpoistorobotilla, ”Puuha-Petellä”.

Ritiläpohjaisen navetan vapaa valutus ja slalomkierto

Ritilänavetan lietelanta voidaan poistaa joko vapaalla valutuksella tai slalomkierrolla. Slalomkierrossa lietettä kierretään pumppaamalla siten että lietteen eri osat sekoittuvat ja liete poistuu paremmin. Vapaassa valutuksessa lietekuiluston pohjaan sijoitetaan patokynnyksiä jotka estävät raskaamman, nestemäisen lietteen valumisen kuilun alaosasta. Tällöin päällä oleva kiinteämpi lieteaines liukuu poistokuiluun ja sitä kautta valutus- tai pumppauskaivolle nestemäisen aineksen päältä. Vapaan valutuksen lietekuilusto tehdään hieman syvempänä kuin slalomkierrolla toteutettu lietelanta.

Eläinliikenne

Toiminnallisen suunnittelun tärkeä osa on eläinliikenteen suunnittelu. Eläinliikenteen suunnittelun jälkeen saadaan kalustesuunnitelma, joka sisältää porttisuunnittelman ja eläinten liikkumisen suunnittelun. Toiminnallisessa suunnittelussa suunnitellaan ohjausporttien lisäksi parsikalusteet, vesikalusteet, karjaharjat sekä ruokintakioskien paikat.

Toiminnallisessa suunnittelussa on tärkeää huomioida myös korkoerot, kynnykset ja sillat. Suunnittelu kannattaa tehdä alusta alkaen 3D-suunnitteluna, jotta oikeat korkeudet ja rakenteet huomioidaan toteutuskelpoisesti ja toimivasti.

Lypsyasemapihaton eläinliikenne

Lypsyaseman eläinliikenteen suunnittelussa huomioidaan eläinten ohjaus ja odotustila sekä liikenne lypsyltä pois. Odotustilan on oltava sopivan kokoinen. Lehmien ajaminen kannattaa suunnitella siten että eläinten ajaminen onnistuu yksin, ajolaitteen avulla ajamisen saa myös automatisoitua.

Lue seuraavaksi: Robottinavetan eläinliikenne