Robottinavetan eläinliikenne

Vapaa eläinliikenne perustuu lehmän vapauteen syömisen, lepäämisen ja lypsyn suhteen. Vapaa eläinliikenne voidaan toteuttaa hyvin erilaisilla navettapohjilla. Vapaan eläinliikenteen etuna on myös se, että se on periaatteessa hieman yksinkertaisempi toteuttaa – ohjausportteja tarvitaan vähemmän.

Ohjattu eläinliikenne tehostaa lypsyrobotin käyttöä, koska lypsyluvattomat lehmät eivät kulje turhaan robotilla ja vie robotin aikaa. Lypsämättä jääneiden lehmien noutoja tulee vähemmän kuin vapaassa liikenteessä, sillä lehmät ohjataan syöntien ja lepäämisen välisessä liikenteessä tarpeen mukaan lypsylle. Ohjatun eläinliikenteen keskeinen tavoite on lisätä lypsykertojen määrää päivässä. Useampi lypsykerta tarkoittaa useampaa maitolitraa. Ohjattu eläinliikenne täytyy huomioida jo pohjaratkaisua suunniteltaessa. Ohjattu liikenne onnistuu aukottomammin pohjaratkaisuissa, joissa parsirivejä on parillinen määrä.

Vapaa eläinliikenne ja kaksoiskierto

Vapaassa eläinliikenteessä lehmät pääsevät lypsylle ja syömään vapaasti tahtomanaan aikana. Kaksoiskiertoon eli takakiertoon sijoitetaan tiettyjä erityisiä lehmiä. Takakierrossa ovat usein mm.

  • ensikot eli ensimmäistä kertaa poikineet
  • arat lehmät
  • kiiman tai terveyden vuoksi tarkkailtavat lehmät
  • lehmät, jotka eivät mene omatoimisesti robotille

Takakierron yhteydessä voi olla myös erillinen ryhmä umpeenlaitettavia. Umpeenlaitettavat lehmät käytetään usein erikseen lypsyllä jotta ne eivät pääse syömään valkuaispitoisempaa rehua takakierron ruokintapöydältä. Kulku voidaan suunnitella myös siten että umpeenlaitettavat pääsevät käymään lypsyssä omatoimisesti pääsemättä takakierron ruokintapöydän ääreen. Tämä liikenne vaatii hyvän porttisuunnitelman.

Takakierto toteutetaan useimpiin uusiin navetoihin. Takakierron poisjättäminen pienentää rakennusneliöitä ja vähentää ohjausportteja. Edullisin – muttei välttämättä toimivin - pohjaratkaisu onkin vapaa eläinliikenne ilman takakiertoa.

Lypsä ensin (Milk first)

Lypsä ensin – liikenteessä ideana on ohjata lehmät levolta syömään lähtiessä lypsylle. Lehmät saavat tietenkin syödä niin usein kuin haluavat. Syömään mennessä lehmä kulkee ohjausportista, joka ohjaa lypsyluvallisen lehmän ensiksi lypsyrobotille, ja sen jälkeen lehmä pääsee ruokintapöydän ääreen. Jos lehmällä ei ole lypsylupaa (se on esimerkiksi käynyt vastikään lypsyllä), se ohjataan suoraan syömään.

 Lypsä ensin (Milk First)

Kuva: Lypsä ensin -liikenteen havainnekuva. Lehmä tulee makuualueelta ohjausportille. Lypsyluvallinen menee sinisen nuolen suuntaan robotille ja sieltä syömään. Kuvan vasemmassa reunassa on paluunestoportti, joka estää tulemasta ruokintapöydälle muualta kuin ohjausportin kautta.

Ruoki ensin ( Feed first)

Ruoki ensin -liikenteessä lehmä ohjataan lypsylle ruokintapöydältä levolle mennessä.

Ruoki ensin (Feed first)

Kuva: Ruoki ensin -liikenteen havainnekuva. Kuvan vasemmassa reunassa on paluunestoportti, joka estää siirtymästä ruokintapöydältä levolle käymättä robotin ohjausportilla.

Väkirehuohjattu eläinliikenne

Väkirehuohjattu eläinliikenne on toteutettu siten, että väkirehua saa vain kulkemalla robotin ohjausportista läpi. Väkirehuohjattu liikenne ei ole aukoton, vaan säilörehua pääsee syömään kulkematta robotilla. Väkirehuohjaus ei siis ohjaa lypsykauden loppupuolella olevia lehmiä aivan ehdottomasti robotille.

Eläinliikenne on aina tilakohtainen ratkaisu. Keskustele tilallesi sopivasta vaihtoehdosta DeLavalin laitemyyjän ja VANAn suunnittelijan kanssa.

Lue seuraavaksi: Umpeenlaitto, sorkkahoito, siemennys, poi'itus