Pihattonavetta - Kylmä vai lämmin?

Pihattonavetta voidaan rakentaa kylmäpihattona, viileänä tai lämpimänä. Kylmiä pihattonavettoja ei nykyään rakenneta ihan yhtä usein kuin niitä tehtiin vaikkapa 1990 -luvulla. Kylmällä pihatolla on kuitenkin kannattajakuntansa, koska kylmä pihattonavetta on lämmintä rakennusta edullisempi rakennuskustannuksiltaan.

Uusien pihattojen ilmanvaihto toteutetaan useimmiten luonnollisena eli painovoimaisena. Painovoimainen ilmanvaihto toimii siten, että pihaton sisällä oleva lämmin ilma nousee harjan ilmanvaihdosta ulos, ja ulkoseiniltä tulee verho- tai kennoikkunoiden aukoista ilmaa tilalle. Toimiva painovoimainen ilmanvaihto edellyttää, että pihattonavetan sisällä oleva ilma on ulkoilmaa lämpimämpää. Keskeinen merkitys lämmönhävikin suhteen on katon eristämisellä. Mikäli katto on täysin eristämätön, pihaton ilma viilenee lähelle ulkoilman lämpötilaa. Tästä seuraa se ettei navetan ilma vaihdu, vaan navetan sisäilma kosteutuu. Täysin kylmässä pihatossa onkin usein pienellä pakkasella kostea ilma. Luonnollista ilmanvaihtoa voidaan parantaa eristämällä katto jolloin hormi-ilmiö käynnistyy ja ilma vaihtuu.

Kylmästä lämpimään
VANA muuttaa kylmäpihattoa lämpimäksi. Vainio-Mattilan tila, Kangasala.

Ulkoseinien ilma-aukkojen koko on kasvanut 2000 -luvun alusta lähtien. Syynä on varmasti osittain ilmastonmuutoksen leudontamat talvet, mutta myöskin lypsykarjatilojen kulttuurin muutos. Nykyään hyväksytään yleisesti että navetan sisäilma viilenee aiempaa kylmemmäksi talvikaudella. Lypsykarja viihtyy hyvin navetassa jonka lämpötila on hieman plussan puolella, kunhan olosuhteet ovat kuivat ja juomaveden saanti turvataan tarvittaessa juomaveden lämmityksellä.